Itsemääräämisoikeuden puolustaja

Tiina Kuopanportti
Edunvalvontavaltuutus on Tiina Kuopanportille sydämen asia. Jos hän saisi päättää, jokaisella suomalaisella aikuisella olisi jo edunvalvontavaltakirja tehtynä. Kuinka hämeenlinnalaisesta lähihoitajasta tuli edunvalvontavaltuutuksen tunnetuin puolestapuhuja ja tulevaisuuteen varautumisen asiantuntija?

Tiina Kuopanportti kiertää ympäri maata puhumassa ihmisille edunvalvontavaltuutuksen merkityksestä. Yleisöä riittää, tarve tiedolle on käsin kosketeltava. Yleisö on Tiinan luennoilla pääsääntöisesti eläkeikäistä. On ymmärrettävää, että ikäihmiset ovat huolissaan tulevaisuudestaan ja asioiden järjestymisestä, vaikka itse asia koskettaakin kaikkia täysi-ikäisiä.

Ikäihmisiä vaivaa huoli huomisesta

Monia vanhempia ihmisiä vaivaa nimittäin epämääräinen huoli omasta ja puolison tulevaisuudesta. Samat väärinkäsitykset ja harhaluulot tulevat esiin luennoilla kerta toisensa jälkeen. Luullaan, että aviopuolisolla on automaattisesti oikeus hoitaa puolison asioita tai että jos on tehty testamentti, kaikki on kunnossa. Viimeisimmät lakimuutokset ovat nekin harvojen tiedossa.

Kun asiat sitten valkenevat oikean tiedon myötä, ihmisten helpotus on suurta. En muista kuinka monta kertaa olen kuullut, kuinka edunvalvontavaltuutuksen, hoito- ja hoivatahdon sekä testamentin tekeminen on huojentanut huolta tulevaisuudesta, Tiina kertoo.

Auttajasta potilaaksi ja uudelleen auttajaksi

Tiina on suosittu puhuja. Eikä ihme, sillä hän osaa kertoa kiemuraiset lakiasiat selkeästi ja ymmärrettävästi, käytännön esimerkkien avulla. Käytännön esimerkit kumpuavat omista kokemuksista sekä vanhustyön ammattilaisena että potilaana, jolla on vakava sairaus.

Tiina oli ensimmäisiä Suomessa lähihoitajaksi koulutettuja. Vanhustyö on ollut hänen työuransa ytimessä käytännössä aina. Hän on työskennellyt sekä kotihoidossa että hoitokodeissa. Käytännön työssä tuli konkreettisesti ilmi, kuinka paljon vanhuksen hoitoon vaikuttaa se, ettei omien asioiden hoitamisen järjestelyjä tai omia tahdonilmaisuja olla millään tavalla mietitty eikä papereita tehty etukäteen. Kun ihmisen tahdon selvittely jää omaisten ja hoitohenkilökunnan vastuulle, lopputulos on yleensä enemmän tai vähemmän vajaa. Jos muistisairaus on edennyt pitkälle tai aivoinfarkti ehtinyt sattua, voi asioitten selvittely olla todella vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tällöin aikuinen ihminen on muiden ”armoilla”, vaikka nämä hyvää tarkoittaisivatkin.

Miten voimme tietää ihmisen tahdon, jollei hän sitä kerro? Kun oikeat paperit on tehty, itsemääräämisoikeus kantaa sairauden ja korkean iän yli, Tiina painottaa.

Entäs Tiinan omat kokemukset hoidettava olemisesta? Kun Tiina oli vain 25-vuotias alkoivat oudot oireet. Pohjattomalta tuntuva väsymys, päänsäryt ja tasapaino-ongelmat aiheuttivat työkyvyttömyyttä. Tutkimuksista huolimatta syytä oireisiin ei aluksi löytynyt. Lääkärit jopa epäilivät Tiinan olevan masentunut, vaikka hän itse oli eri mieltä. Lopulta magneettikuvauksessa Tiinan aivoista löytyi harvinainen poikkeama, joka selitti kaikki omituiset oireet. Muutaman leikkauksen ja aivoista vatsaonteloon johtavan shunttiletkun asennuksen jälkeen Tiinan vointini parani ja työkyky palasi. Hoidettavana oleminen ja harvinaisen neurologisen sairauden hoitopolun käyminen oli eri roolissa olemaan tottuneelle hoitajalle todella avartava ja tärkeä kokemus.

Omat kokemukset potilaana olivat alkusysäys ennakoivien asiakirjojen tärkeyden tunnistamiseen. Päätin tehdä asialle jotakin, sanoo Tiina.


Itsemäärämisoikeuden toteutuminen vaatii toimia

Tällä hetkellä Tiina on täysin omistautunut työlleen luennoitsijana. Itsemääräämisoikeudesta, tulevaisuuteen varautumisesta ja ennakoinnin asiakirjoista ei hänen mielestään puhuta vieläkään tarpeeksi. Tiinalla on missio saada mahdollisimman moni laittamaan oman tulevaisuden kannalta tärkeät paperit kuntoon. On toimittava silloin kun kaikki on vielä hyvin, sillä kun tilanne on käsillä, on jo liian myöhäistä.

Itsemääräämisoikeus toteutuu vain itse määräämällä. Pitää olla mustaa valkoisella, pelkkä aikomus tai ajatus ei riitä. Omien paperien kuntoon laittaminen on myös läheisistä huolehtimista, sillä silloin heitä säästää raskaalta selvittelytyöltä ja suurelta määrältä byrokratiaa, Tiina alleviivaa.

Tiinan kokemuksen mukaan useimmilla ihmisillä on tärkeät paperit tekemättä siksi, että selkeä tieto siitä, mitä oikein pitäisi tehdä on puuttunut. Ymmärrettävää, kokonaisvaltaista tietoa ei oikein ole missään, ja asiakirjojen kokonaisuutta on vaikea hahmottaa.

Ihmiset pelkäävät Tiinan mukaan asiakirjojen tekemistä turhaan. Kyseessä kun ei ole mikään rakettitiede, vaan normaali, arjessa hoidettava asia. Tiina vertaakin omaa tulevaisuutta turvaavia asiakirjoja vakuutuksiin: ne tulee olla kaikilla pahan päivän varalta.

Osaaminen kansiin

Työnsä, kokemuksensa ja intohimoisen asiaan paneutumisen surauksena Tiinasta on tullut asiantuntija tulevaisuuteen varautumisessa. Poikkeuksellinen kokemus niin hoitajana, potilaana ja omaisen roolissa tuovat Tiinan näkökulmaan sellaista uskottavuutta, jota ei muilta löydy. Tiina julkaisi syksyllä 2018 itse kirjoittamansa ja kustantamansa oppaan Edunvalvontavaltuutus arkikielellä. Opas on saanut erinomaista palautetta ymmärrettävyydestään. Kuuluvatpa juristitkin käyttävän sitä työkalunaan.

”Olen kaikesta tekemästäni työstä tavattoman ylpeä. Nyt voin vihdoinkin tehdä työtä, jolla on aidosti merkitystä ja vaikuttavuutta. Ja voin työpäivän päätyttyä katsoa itseäni peilistä, tyytyväisenä”, Tiina hymyilee.

Kuvat: Nea Ahtiainen.

Haluatko tehdä edunvalvontavaltakirjan?

FRIDA tarjoaa kolme tapaa tehdä edunvalvontavaltuutus: Perinteisesti lähipalvelussa, etäpalveluna ja uutuutena Edunvalvontavaltakirja kuntoon -digipalvelussamme - vaikka kotisohvalta.

Siirry digipalveluun